Koulutusta

Viime viikon tiistaina alkoi Redin pentukurssi ja Rikulla jatkuu agility tiistaisin. Ensimmäistä kertaa MULLA on paikat kipeinä treenien jälkeen. Mulle jo töissä naurettiinkin, että eikö siellä pitäis koirien tehdä töitä, eikä ihmisten! En ymmärrä mitä oon touhunnu siellä...

Ekalla pentukurssikerralla harjoiteltiin remmissä kulkemista vetämättä. Taidetaan ottaa opetettu kikka myös Rikulle käyttöön. Redi pitää loistavasti kontaktia kentällä ja tällä hetkellä tuntuu, että sen kanssa vois jopa harkita tokoiluakin! Tosin meidän "ohjaajien" pitäis siinä tapauksessa harjotella pikkutarkkuutta ja paljon! Ei ole kummankaan vahva laji :)

Tokalla pentukurssikerralla harjoiteltiin istumista, jota on jo harjoiteltu ihan ensimmäisistä päivistä lähtien. Eli helppo juttu, kun koira tarjoaa istumista itse lähes joka asiaan. Nykyään Redi toimii esim. ulko-ovella Rikua nopeammin! Tosin "ole hyvän" odottamisessa Riku on vielä taitavampi! Maahanmeno on vielä ihan alkutekijöissään ja istumiseenkin aletaan liittää käskysana pikkuhiljaa. Luoksetuloa on harjoiteltu paljon kotona ja kurssilla ja se on hyvin hallussa. Ja Rikun "sisälletuloongelmat" on melkein poissa, kun pitää pienempää seurata, ettei se vaan saa jotain herkkuja ja jää itse ilman! Ennen Redin tuloa naapurin kissat oli ainaski sata kertaa kiinnostavampia, kun mikään, mitä ihmiset pystyi tarjoamaan. Saattoi viettää pihalla yksinään vaikka kuinka pitkiä aikoja, eikä tullut yhtään ikävä...

Agilitykentällä Riku on kuin tuuliviiri. Välillä mikään muu, kuin kentän haistelu ei kiinnosta ja joskus tehdään juttuja oikein innolla. Käytiin viime viikolla Koivukylässä puiston yhteydessä olevalla kentällä ihan keskenämme ja Riku teki onnistuneita suorituksia renkaalla varmaan kymmenen, vaikka rengas on aiemmin ollut kammotus. Ja puomilla ja A:lla sai oikein juosta jätkän perässä, ja kontaktit otti aivan loistavasti. Mutta kun mennään Ojankoon, niin tahti on yleensä hitaampi... Olis ihanaa tietää, mitä siellä koiran päässä liikkuu... Häiritseekö muut koirat, ihmiset, viestitänkö mä sille tietämättäni jotain??? No mutta yritän olla ottamatta paineita tästä. Agility on vaan loistava laji ja mulle itselle mielekkäin tarjolla olevista... (Redin kasvua odotellessa...)

Tuhot täällä kotona on yllättäen pysyneet ihan pieninä. Pihalla kaivetaan vanhaa kukkapenkkiä ja yksissä varvastossuissa on hampaiden jälkiä, mutta juuri muuta ei ole tuhoutunut. Odotin pelolla jotain paljon suurempaa Rikun tekosien perusteella! Mutta todella onnellisia ollaan, että ei tartte joka kerta kotiin tullessa pakata koiria autoon ja lähteä ostamaan uusia asioita rikkoutuneiden tilalle... Edelleen on korjaamatta Rikun jäljiltä olevat portaiden kaiteet, pätkä seinää ja pari ovea...

Ai niin! Rikun taipparit meni vihdoin läpi!!! Sunnuntaina Sami ja Riku kävi taipumassa Oittaan majalla tuloksekkaasti. Haku-osuus on ollu viime kertoina "vähän" hankala... Ja tietenkin harmitus sen mukaista, kun muut osuudet menee läpi... Koko arvostelun voi käydä lukemassa kotisivuilta.

Redi näyttää tällä hetkellä tosi hassulta, kun etutassut ja takatassut on ihan eriparia. Etutassut on _paljon_ isommat ja jalat kokonaisuudessaan vankemmat, kun takana :D Maitohampaista jäljellä on enää kulmurit, ja nekin ilmeisesti on lähdössä irti, ei heilu, mutta ovat "koholla".

Redi sai tänään keraamisen kupin muovisen pentukipon tilalle. Ja hyvin maistui ruoka siitä(kin)! Tosin kumpaakaan jätkää ei voi ahneudesta syyttää! Onneksi Riku on sentään sen verran tsempannut syömisen kanssa, ettei ihan kylkiluut sentään näy!