27.6.06

Elämää juhannuksen jälkeen

Etukäteen jännittänyt viikonloppureissu lapsiperheeseen on nyt onnellisesti takana. Pojat selvisivät reissusta ehjinä ja niin ilmeisesti isäntäperheen lapsetkin. Riku oli jo konkari vierailemisessa, mutta Redi oli elämänsä ensimmäistä kertaa yökylässä ja vielä vieraassa paikassa.
Rikun viitoittaessa tietä Redi oli heti kuin kotonaan. Redi tutustui ihmisiin heti innolla ketään vierastamatta.Yhdessä sitten tutkittiin paikkoja ja välillä Redi uskaltautui itsenäisille reissuillekin. Pienen hetken kuluttua tuntui jo siltä, että oltaisiin vierailtu ennenkin.
Kylässä olo sujui leikkien ja välillä päivänokosia otellen. Päivän puuhailujen jälkeen nukutti sitten hyvin. Jopa niin, että pojat jatkoivat unia, vaikka lapset heräsivät ajoissa koiria ihmettelmään.

Kotiin paluun jälkeen oli aika punnita Redi, joka painoi kotivaakaa käyttäen 4kg. Paino ei nyt ole ihan tarkka kun vaaka tuppaa näyttämään eri painoa joka kerta. Ruoka kuitenkin maistuu hyvin ja se lienee tärkeintä.

Alkuviikosta oli aika kokeilla yksinoloa pidemmän aikaa, koska isäntäväki oli töissä. Yksinolo tai yhdessäolo pikemminkin sujui hyvin ilman aineellisia vahinkoja. Pissojakaan ei ollut ympäriinsä, vaan tarpeet oli tehty hienosti paperille. Tästä on hyvä jatkaa.

Riku on tämän viikon aikana huomannut, että on oikeastaan aika hauskaa, kun on seuraa toisesta saman lajin edustajasta. Pojat painivat aamuin illoin niin, että lattia tömisee.
Minkähänlaista se on sitten kun molemmat ovat suht samankokoisia?

Nyt odotellaan emäntää kotiin, joka on ollut leirillä ja isännän kesälomaa

23.6.06

Redin ensimmäiset päivät

Redi saapui perheeseemme laivalla sunnuntai aamuna. Automatka satamasta kotiin meni miettiessä että, mihis sitä on jouduttu ja olisiko huono olo vai ei. Matka sujui kuitenkin hyvin, eikä oksennuksiakaan tarvinnut siivota! Ensimmäisenä kotona tutustuttiin pihaan, vaikka olikin todella kuuma. Redi löysi heti paikkansa varjosta puutarhatuolin alta, siinä on ollut hyvä makoilla muutenkin pihalla ollessa.

Tämän viikon aikana Redin kanssa on opeteltu talon tavoille. "Ei" alkaa jo olla hallussa ja siitä on hyvä jatkaa pidemmälle. Autoilua on harjoiteltu joka päivä pieniä matkoja ja nyt automatkat sujuvat jo takapenkillä Rikun kanssa nukkuen. Tänään, kun ajeltiin poikien kanssa hakemaan Samia Helsingistä, Redi oli pissannut auton lattialle ja kun huomasin tapahtuneen, Redi tietysti nukkui siinä lammikossa! Kun päästiin mummilaan, edessä oli ensimmäinen pesu. Pienen pyristelyn jälkeen saatiin pentu huuhdeltua.

Kotielämä on suurimmaksi osaksi rauhallista. Ruoka ja uni maistuvat ja välillä jaksetaan leikkiäkin. Riku on alkuinnostuksen jälkeen ottanut setämäisen asenteen Redin riehumiseen; katselee pää kallellaan ja näyttää ajattelevan, että "ei nyt millään viitsisi remuta..." Ehdin jo ajatella, että Redi on yhtä hiljainen tapaus, kuin Riku haukkumisen suhteen, mutta ei. Ensimmäisenä haukut sai pieni oranssi vinkulelu, joka ei ymmärtänyt leikkiinkutsua. Myöhemmin haukun aiheina ovat olleet luu ja makuupussi. Katsotaan mihin tästä päästään.

Harrastusrintamallakin ehdittiin ottaa ensiaskeleet. Tiistaina Redi kävi tutustumassa Rikun agilitytreeneihin kentän laidalta. Hyvin näytti pentu sopeutuvan kentälle, kun uni maistui hulinasta huolimatta. Riku osoitti mieltään treeneissä, eikä oikein mikään meinannut onnistua. Arjan avustuksella saatiin kuitenkin onnistuneet suoritukset puomilta ja putkesta.

Nyt juhannuksena suunnataan yhden yön reissulle Lahteen katsomaan miten elämä lasten kanssa sujuu. Jos Redi yhtään ottaa mallia Rikusta, niin hyvin se menee... Aloitetaan kuitenkin kaikkien mielenterveyden vuoksi lyhyestä opettelusta!

Hyvää juhannusta!